Latinalaisen Amerikan valuuttavaikutus kurittaa espanjalaisia suuryrityksiä

Koronavirus tuhoaa taloutta tehokkaasti, mutta valikoivasti. Joillakin sektoreilla on koettu kuuma kasvupiikin samalla, kun toiset ovat jäätyneet täysin. Jotkut maat tulevat nousemaan pinnalle nopeammin kuin toiset. Latinalaisella Amerikalla on ”hyvät mahdollisuudet” kokea epidemian vaikutukset keskimääräistä karvaampina.

Koronamittarilla mitattuna Espanjan paikka on negatiivisella huipulla. Tulevat vuodet eivät tule olemaan silkkisiä. Oletettavasti suuryritysten, tai ainakin iso osa niistä, joka tapauksessa selviävän tästä hullunmyllystä jollain tavoin elinkelpoisina läpi. Monella IBEX 35 -indeksin yrityksellä on kuitenkin ylimääräisenä raappakivenä laajat toiminnot Latinalaisessa Amerikassa, mitä ei tällä kertaa voi pitää minään vahvuutena.

Latinalaiselle Amerikalle on siis tyrkyllä merkittävä rooli monen espanjalaisen suuryrityksen taseen polkijana. Erityisesti, jos edessä on maailmanlaajuinen syvä lama. Eli hyvin todennäköisesti.

Kulutuksen lasku on ilmeinen, mutta suuri syypää löytyy myös valuuttavaikutuksesta. Maanosan valuuttojen arvot ovat kiinteästi kytköksissä maatalouteen ja raaka-aineiden hintoihin. Niin Brasilian realin, kuin Meksikon ja Argentiinan pesojen arvostukset suhteessa dollariin ovat koronakriisin myötä jo nyt painuneet historiallisen alhaalle.

Santander-pankki tiedotti jo huhtikuun alussa, että se ottaa tavoitteensa uuden tarkastelun alle heti, kun sankin koronapöly on laskeutunut. Viime vuonna laadittu strategia, jonka oli tarkoitus ylettyä vuoden 2020 loppuun, on pistetty jäihin. Skenaarioita on kaksi: nopea(ahko) V-palautuminen ja maailmanlaajuinen lama, joista jälkimmäinen näyttää tällä hetkellä todennäköisemmältä.

Latinalainen Amerikka on Santanderille toiseksi merkittävin alue Euroopan jälkeen. Noin 37 % sen tuotoista on peräisin sieltä. Yksittäisistä valtioista suurin osuus on Brasilialla, 28 %. Alhaisten korkojen aikakausi on omalta osaltaan syönyt pankkisektorin kannattavuutta jo edeltävinä vuosina, joka on nähty selkeästi tilinpäätöksissä. Ei tähän enää mitään pandemiaa olisi kaivattu.

Myös toinen pankki, BBVA, on hankalassa tilanteessa. Sen tuotoista vuonna 2019 yksistään Meksiko takoi ällistyttävät 44 %. Maan valuutan, peson, ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa olevan kovin vahvoilla tällä hetkellä. Sen arvo on isolta osalta riippuvainen paitsi maataloudesta, erityisesti öljyn hintakehityksestä.

Pankkisektorin ulkopuolelta rankimmin valuutta-arvojen romahtamiselle ovat alttiina Telefónica-tietoliikenneyrityksen bisnekset. Sen riippuvuus Latinalaisesta Amerikasta on yksinkertaisesti liian suuri, joka on tullut ilmeiseksi alueen viime vuosien heikentyneen kehityksen myötä. Viime vuonna yritys teki voittoa 67 % vähemmän kuin edellisenä.

Nyt tietoliikennejätti haluaa päästä irti suurimmasta osasta Latinalaisen Amerikan toiminnoistaan. Sen kahdeksan eri maissa toimivaa tytäryritystä koottiin viime vuoden lopulla Telefónica Hispam -nimen alle tarkoituksena myydä lähes koko roska pois. Jäljelle jäisi ainoastaan Brasilia. Mahdollisten ostajien listalla on jopa meksikolainen tietoliikennemiljardööri Carlos Slim.

Koronavirus taitaa kuitenkin hetken aikaa pitää kauppamahdollisuudet viileähköinä. Ja ostajaehdokkaat kyllä suitsivat kukkaronnyörinsä entistä pienemmälle.

Latinalaisen Amerikan valuuttojen arvojen murenemisella on laskettu tällä hetkellä olevan vaikutusta yli 40 %:iin Telefónican rahavirroista. Joku on jo ehättänyt arvioimaan, että koko yhtiön tulos on pelkästään valuuttojen alamäen vaikutuksesta laskenut 25 %. Suurin huoli on Brasilian realista.

Vielä muutama vuosi sitten Latinalainen Amerikka oli näiden yhtiöiden tasaisen kasvun väkevä moottori. Nyt siitä on tullut riippakivi, josta kannattaisi ehkä parasta päästä pikaisesti eroon tai ainakin saada sen painoarvo pienemmäksi.

Mikäli raaka-aineiden ja erityisesti öljyn hinta ei ala hivittautua kohti normaalimpia lukemia, voi seuraukset olla katastrofaaliset Latinalaisen Amerikan maiden valuutoille. Santanderin, BBVA:n ja Telefónican osakkaiden omistajat ovat jo saanet kokea, mitä tarkoittaa, jos liiketoiminnan arvosta iso osa on alttiina valuuttariskille.

Yksi plus yksi ei tälläkään kertaa ole kaksi. Valuuttariski plus koronavirus ei myöskään ole valuuttariskikoronavirus.